Tietoviestintä soveltuu hyvin podcastmuotoon. Kirjoitin teemasta Kuntaviestijä-sivustolle tammikuussa 2024.
Kiinnostaville äänijulkaisuille on tilausta, sillä kuuntelu lisääntyy ja äänikirjojen ohella podcastien suosio kasvaa. Eloisaa asiapuhetta on mukava kuunnella, ja sujuvasti esitettyä informaatiota on helppo seurata. Spontaanilta vaikuttavan jutustelun taustalla on yleensä huolellinen käsikirjoitus.
Podcast sopii erinomaisesti asiatiedon välittämiseen. Ennen aloitusta kannattaa miettiä muutama seikka kuntoon: Mihin aiheisiin haluaa keskittyä, mikä on sisältöä kuvaava osuva nimi, millainen on äänijulkaisun paras muoto ja kesto, kenen vastuulla tuotanto on, millaiseksi kaavaillaan julkaisutahti ja miten jakelu toteutetaan.
Äänijulkaisun vahvuus on kuulijasuhteen intiimisyys ja kuulijan sitoutuminen sisältöön. Näin totesi yksi haastateltavista Suomen Podcastimedian selvityksessä 2022. Siihen haasteltiin noin 30 alan asiantuntijaa eli podcastien tekijöitä ja mainostajia.
Näkemyksiään kertoivat mediaa-alalta muun muassa A-lehdet, Alma Media, Bauer Media, Radiomedia ja Sanoma sekä monet yritykset, kuten DNA, Fazer, Fortum ja Ruohonjuuri.
Selvityksen mukaan podcastin koetaan olevan helppo ja henkilökohtainen. Kokemuksen merkityksellisyyttä korostaa se, että podcastin kuuntelu on tietoinen valinta, ei pelkkää taustakuuntelua radion tapaan.
Näin suomalainen kuuntelee digiaudiotutkimus 2023 vahvistaa arkikokemuksen, että kuulokkeet korvilla lenkkeillään, matkustetaan bussissa, pyöräillään ja tehdään kaikenlaisia kotitöitä.
Moni sanoo kuuntelevansa, koska haluaa pysyä ajan tasalla, oppia uutta tai ihan vain ajankuluksi.
Kokemuksen merkityksellisyyttä korostaa se, että podcastin kuuntelu on tietoinen valinta, ei taustakuuntelua radion tapaan.
Poreilevan keskustelun takaa harkittu käsikirjoitus. Asian ytimeen osuvat yllättävät kysymykset tuovat haastateltavan asiantuntemusta monipuolisesti esille.
Podcast toimii yhden ihmisen puheenvuoro, jos juontajalla on taito esittää kuivaa asiaa kuin jännittävää tarinaa. Tavallisinta on yhden tai kahden juontajan keskustelu ajankohtaisen vieraan kanssa.
Jakson kesto voi yhtä hyvin 15 minuuttia kuin puolitoista tuntia, kunhan käsikirjoitus on laadittu mitan mukaan.
Kannattaa muistaa, että puhuttu kieli poikkeaa kirjoitetusta. Monimutkaiset ilmaukset tai seitsemällä lauseella kuormitetut virkkeet ovat kuultuina vaikeita hahmottaa. Jos kuulija pysähtyy miettimään, mitä sanottiin, seuraava yksityiskohta lipuu korvien ohi.
Miksi ryhtyä tuottamaan podcastia? Hyvin tehtynä se on tehokas tiedonvälittäjä ja sopii monenlaisen sisällön välittämiseen. Se on yhä suositumpi viestinnän muoto mediasta julkisen sektorin toimijoihin ja yrityksiin.
Mikään viestintä ei tapahdu itsestään. Podcastin teko vaatii aikaa, mutta kun perusasiat on saatu kuntoon, toteutuksen saa etenemään mutkattomasti. Teknisen tuotannon voi ostaa ammattilaiselta, mutta kohtuullisella investoinnilla hankkii myös omat laadukkaat laitteet. Audion editointi sujuu kätevästi esimerkiksi Audacity-ohjelmalla.
Kun podcastin idea on omaperäinen, kysymykset tarkkoja, haastattelijalta vaaditaan vain malttia kuunnella vierastaan.
Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt pitkään radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä.
KUUNNELTAVAA:
- Valiokunta-podcast rikastaa Kuntalehden ajankohtaisia teemoja, kuten johtaminen, ympäristö, talous ja hyvinvointi.
- Virhe on Suomen Lehdistön podcast, jossa journalistit harrastavat itsekritiikkiä.
- Humanisti vastaa -podcast. Tutkijat kertovat mm. somevapaammasta arjesta, tekijänoikeuskiistoista, politiikan kielestä, rallienglannista.
- Polikulaari-podcast Turun Sanomat ruotii politiikan tapahtumat. Turun kuuluisan funikulaarin tapaan joskus toimii, joskus ei.