Tekijä: Riitta Monto

Julkaistu

Podcast on hyvä kanava tietoviestintään, kunhan muistaa tehdä pohjatyön kunnolla 

Tietoviestintä soveltuu hyvin podcastmuotoon. Kirjoitin teemasta Kuntaviestijä-sivustolle tammikuussa 2024.

Kiinnostaville äänijulkaisuille on tilausta, sillä kuuntelu lisääntyy ja äänikirjojen ohella podcastien suosio kasvaa. Eloisaa asiapuhetta on mukava kuunnella, ja sujuvasti esitettyä informaatiota on helppo seurata. Spontaanilta vaikuttavan jutustelun taustalla on yleensä huolellinen käsikirjoitus. 

Podcast sopii erinomaisesti asiatiedon välittämiseen. Ennen aloitusta kannattaa miettiä muutama seikka kuntoon: Mihin aiheisiin haluaa keskittyä, mikä on sisältöä kuvaava osuva nimi, millainen on äänijulkaisun paras muoto ja kesto, kenen vastuulla tuotanto on, millaiseksi kaavaillaan julkaisutahti ja miten jakelu toteutetaan. 

Äänijulkaisun vahvuus on kuulijasuhteen intiimisyys ja kuulijan sitoutuminen sisältöön. Näin totesi yksi haastateltavista Suomen Podcastimedian selvityksessä 2022. Siihen haasteltiin noin 30 alan asiantuntijaa eli podcastien tekijöitä ja mainostajia.

Näkemyksiään kertoivat mediaa-alalta muun muassa A-lehdet, Alma Media, Bauer Media, Radiomedia ja Sanoma sekä monet yritykset, kuten DNA, Fazer, Fortum ja Ruohonjuuri.

Selvityksen mukaan podcastin koetaan olevan helppo ja henkilökohtainen. Kokemuksen merkityksellisyyttä korostaa se, että podcastin kuuntelu on tietoinen valinta, ei pelkkää taustakuuntelua radion tapaan. 

Näin suomalainen kuuntelee digiaudiotutkimus 2023 vahvistaa arkikokemuksen, että kuulokkeet korvilla lenkkeillään, matkustetaan bussissa, pyöräillään ja tehdään kaikenlaisia kotitöitä.

Moni sanoo kuuntelevansa, koska haluaa pysyä ajan tasalla, oppia uutta tai ihan vain ajankuluksi. 

Kokemuksen merkityksellisyyttä korostaa se, että podcastin kuuntelu on tietoinen valinta, ei taustakuuntelua radion tapaan.

Poreilevan keskustelun takaa harkittu käsikirjoitus. Asian ytimeen osuvat yllättävät kysymykset tuovat haastateltavan asiantuntemusta monipuolisesti esille.

Podcast toimii yhden ihmisen puheenvuoro, jos juontajalla on taito esittää kuivaa asiaa kuin jännittävää tarinaa. Tavallisinta on yhden tai kahden juontajan keskustelu ajankohtaisen vieraan kanssa. 

Jakson kesto voi yhtä hyvin 15 minuuttia kuin puolitoista tuntia, kunhan käsikirjoitus on laadittu mitan mukaan.

Kannattaa muistaa, että puhuttu kieli poikkeaa kirjoitetusta. Monimutkaiset ilmaukset tai seitsemällä lauseella kuormitetut virkkeet ovat kuultuina vaikeita hahmottaa. Jos kuulija pysähtyy miettimään, mitä sanottiin, seuraava yksityiskohta lipuu korvien ohi. 

Miksi ryhtyä tuottamaan podcastia? Hyvin tehtynä se on tehokas tiedonvälittäjä ja sopii monenlaisen sisällön välittämiseen. Se on yhä suositumpi viestinnän muoto mediasta julkisen sektorin toimijoihin ja yrityksiin.

Mikään viestintä ei tapahdu itsestään. Podcastin teko vaatii aikaa, mutta kun perusasiat on saatu kuntoon, toteutuksen saa etenemään mutkattomasti. Teknisen tuotannon voi ostaa ammattilaiselta, mutta kohtuullisella investoinnilla hankkii myös omat laadukkaat laitteet. Audion editointi sujuu kätevästi esimerkiksi Audacity-ohjelmalla. 

Kun podcastin idea on omaperäinen, kysymykset tarkkoja, haastattelijalta vaaditaan vain malttia kuunnella vierastaan.

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt pitkään radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. 

 

KUUNNELTAVAA: 

  • Valiokunta-podcast rikastaa Kuntalehden ajankohtaisia teemoja, kuten johtaminen, ympäristö, talous ja hyvinvointi.
  • Virhe  on Suomen Lehdistön podcast, jossa journalistit harrastavat itsekritiikkiä.
  • Humanisti vastaa -podcast. Tutkijat kertovat mm. somevapaammasta arjesta, tekijänoikeuskiistoista, politiikan kielestä, rallienglannista.
  • Polikulaari-podcast Turun Sanomat ruotii politiikan tapahtumat. Turun kuuluisan funikulaarin tapaan joskus toimii, joskus ei.
Julkaistu

Viestintäblogissa mediaa, keskustelukulttuuria ja viestintää

Kuntien uusi aika vaatii avointa viestintää, aitoa vuorovaikutusta ja vanhoista tavoista luopumista

Uudistumisen kannalta tärkeitä ovat omaa ja yhteisön toimintaa arvioimaan kykenevät ihmiset, jotka pyrkivät muuttamaan näkymättömiä vanhoja rakenteita ja malleja. Joka organisaatioon sopivan vinkin poimin Liisa Jurmun kiinnostavasta kuntatutkimuksesta.

Mediaa, päätöksentekoa, julkista keskustelua ja viestintää käsittelevät Viestintätoimisto iTellon blogini löytyvät täältä.

Vaikeat asiat tehdään tutuiksi sinnikkäästi keskustelemalla – aluevaalit oli erinomainen ponnistus avata asioita hallinnon takaa. Vuoden 2022 aluksi kirjoitin historian ensimmäisistä aluevaaleista, kun uudet valtuutetut oli valittu. Työ hyvinvointialueiden rakentamiseksi voi alkaa. Aktiivinen viestintä ei saa pysähtyä vaalikampanjointiin, vaan on aika kertoa, miten hyvinvointia rakennetaan uudella tavalla.

Joulukuussa vuoden 2021 päätteeksi kirjoitin Esimerkillä johtaminen on vaikuttavaa – teot vahvistavat viestin tai vievät sanoilta tehon. Maan korkein poliittinen johto näyttää tasa-arvon näkökulmasta vakuuttavaa esimerkkiä: Suomessa nainen voi saada samaan aikaan uran ja lapsia. Äitiys ei automaattisesti kuitenkaan tee kenestäkään hyvää johtajaa.

Marraskuussa kirjoitin Älä väheksy, älä väistä vastuuta vaan luovu ennakkoasenteesta ja ole kiinnostunut – keskusteluilmapiiri muuttuu heti.

Lokakuun blogissa pohdin päätöksenteon avoimuutta: Salailu tekee julkisesta keskustelusta varjonyrkkeilyä –päätöksenteon avoimuus rakentaa luottamusta.

Syyskuussa tein katsauksen tuleviin aluevaaleihin: Taas päästään vaikuttamaan äänestämällä – vain helsinkiläiset älkööt vaivautuko.

Elokuussa tein katsauksen korona-ajan viestintään: Koronakriisi nostaa näkyviin viestinnän ikiongelman: jos sisältö on epäselvä, uskottavuus kärsii.

Heinäkuussa ihmettelin saksalaista viestintäkatastrofia ja vähän suomalaistakin: Yli-Viikari lausui, Laschet nauroi, Merkel pukeutui mustaan. Harkitut viestit paljastavat paljon, harkitsemattomat vielä enemmän.

Kesäkuun kuntavaalien jälkeen aiheena oli luonnollisesti vaaliviestintä: Kuntapolitiikassa avoin ja toisia arvostava viestintä vahvistaa luottamusta päätöksentekijöihin.

Toukokuussa käsittelyssä lempiaiheeni jokaisen mahdollisuudesta vaikuttaa viestintään: Puhu sanoilla, joita itse haluat kuulla – kunnioitus on aliarvostettu hyve.

Huhtikuussa muistutin, millainen mahdollisuus vaalien alla on nostaa esiin sitä, mikä on merkityksellistä:  Kunnassa kaikki on viestintää – kuntavaalien alla on tuhannen taalan paikka puhua tärkeimmistä asioista.

Maaliskuussa kuvasin hieman toimittajan työtä: Kulisseissa saa kolista, kunhan toimittaja pääsee kysymään ja vallankäyttäjä vastaa.

Helmikuussa muistutin, että asiantuntijan kannattaa olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa kunhan löytää itselle luontavan kanavan: Kun haluat tietoa, ajatuksesi julki tai uusia kontakteja, valitse sopiva somekanava.

Tammikuussa ihailin, miten visuaalisesti vahvalla grafiikalla voi kertoa enemmän kuin sanoilla: Koronarokotusmittari on nerokas graafi – malli kannattaa kopioida.

Joulukuussa 2020 kannustin tarkkuuteen. Mielipiteet saavat olla värikkäistä, mutta faktojen pitää olla kunnossa: Mitä tulikaan sanottua? Eli tarkista, tarkista ja vielä kerran tarkista.

Marraskuussa 2020 aloitin viestintätoimisto iTellon bloggarina. Vuosikausien toimittajakokemuksella muistutin, että en kommentoi -linja on aina huono. Julkiseen keskusteluun kannattaa tuoda näkemys ja puolustaa sitä : Älä pelästy palautetta – jos haluat vaikuttaa, osallistu keskusteluun.

Julkaistu

Mikä vuosi – muutosten aika on parasta

Vuosi sitten kesäkuussa perustelin yritystä ja kiinnostuneena perehdyin outoihin asioihin. Toimittajana olen tottunut ottamaan selvää asioista, ja nyt siihen oli jälleen uusi tilaisuus. 

Vuoden aikana on tapahtunut paljon. Tässä muutamia poimintoja.

Olen kirjoittanut mediaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista käsitteleviä blogeja.

Näin kuntavaalien alla käsittelin sitä, miten jokainen, myös poliitikko, voi vaikuttaa siihen, miten julkisuudessa keskustellaan. 

Puhu sanoilla, joita itse haluat kuulla – kunnioitus on aliarvostettu hyve (Itello 19.5.2021).

Olen kouluttanut kuntaviestijöitä. Pääviestini on avoin ja aktiivinen viestintä: Kun toimittaja kysyy, kannattaa vastata. Teemat ovat vaihdelleet tiedottamisesta mediasuhteisiin ja blogikirjoittamisesta kriisiviestintään.

Ajankohtaiset Kuntaviestijä 2.0 -koulutukset jatkuvat syksyllä verkossa.

Kuvaaja: Hanna Oksanen, Turun yliopisto.

Tammikuussa aloitin Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessorina. Kevään aikana työpajoissa on käsitelty muun muassa tiedeviestintää ja asiantuntija-artikkelien kirjoittamista. Tiesin, että tiedeyhteisö tarjoaa ylenpalttisesti kiinnostavia aiheita, mutta odottamaani enemmän silti  löysin: lahjakkaita kirjoittajia, hyviä haastateltavia, herkullisia tutkimusaiheita ja vahvoja näkemyksiä.

Toukokuussa pidin työelämäprofessorin luennon Tieteen ääni mediassa. Lähtökohtani on, että tutkijan työhön kuuluu tutkimuksen ohella tiedon jakaminen. Tutkimuksella on arvoa ja sen merkitystä pitää korostaa. Tutkijoiden on tärkeä ymmärtää, miten media toimii. Toimittaja ei ole tutkijan tiedottaja.

Jatka lukemista ”Mikä vuosi – muutosten aika on parasta”

Julkaistu

Koronavuoden Pariisi-etämatkailija hakee voimaa taiteesta

Giovanni Anselmo: Entrare nell`opera

Giovanni Anselmon suurikokoinen valokuva Entrare nell´opera  ja Cuno Amiet´n maalaus Snowy Landscape pysäyttivät katseen Pariisissa kesällä 2018. Ensin silmiin osui Anselmon yksinäinen kulkija autiossa maisemassa. Parin päivän päästä  Amiet´n maalaus tarjosi yhtä laajan mutta talvisen maiseman, jossa vielä kauempana kaikesta oli yksittäinen hiihtäjähahmo.

Molemmat teokset tekivät niin suuren vaikutuksen, että ovat saaneet siitä asti säilyä kuvina kännykän galleriassa. Koronavuoden mittaan teosten tunnelma on vedonnut erityisesti. Teostiedot olivat paikan päällä jääneet taltioimatta, joten ne oli vihdoin syytä selvittää.

Googlen kuvahaku johdatti oikeiden teostietojen lähteelle, vaikka tarjosi mahdolliseksi vaihtoehdoksi taiteen sijasta myös haaleaa tapettipintaa, jonka keskiössä oli yksittäinen roska.

Italialaisen Giovanni Anselmon (s. 1934) Entrare nell´opera (Entering the work) on vuodelta 1971. Valtava mustavalkoinen valokuva on kuin maalaus, jossa yksittäinen hahmo osuu maisemaan ja tallentuu taiteilijan teokseen. Mihin hän on matkalla tässä äärettömyydessä?

Selvitin matkapäiväkirjasta kuvauspaikat, ja samalla koronavuoden aikana kalvanut matkustamis- ja kulttuurinälkä vain kasvoi.

Jatka lukemista ”Koronavuoden Pariisi-etämatkailija hakee voimaa taiteesta”

Julkaistu

Kansainvälisen kaupungin yksinäiset

Näkymä Taidemuseonmäeltä.

Ei tarvitse olla kaikkien ystävä, mutta jokaista ihmistä on tärkeä kohdella arvostavasti eikä ketään pidä jättää ulkopuolelle. Turun yliopiston professorin Niina Junttilan toteamus Tykkää turkulaisesta -kampanjan avauksessa oli mielestäni osuva. Jaoin sen Twitterissä. Viestiin tuli kommentti: Tuo pitäisi tietää ilman professorin sanomistakin.

Olen samaa mieltä.  Yksinäisyyttä pitkään ja monipuolisesti tutkinut professori Junttila joutuu kuitenkin tutkimuksiin pohjaten muistuttamaan, että liian usein ihminen voi olla toisille pelkkää ilmaa.

Jatka lukemista ”Kansainvälisen kaupungin yksinäiset”

Julkaistu

Kuusi haastavaa ja palkitsevaa kirjaa

Jarkko Laine -palkintoehdokkaat: Oksi, Pienen hauen pyydystys, Varisto, O, Iltavahtimestarin kierrokset, Outokuoriaiset.
Tehtävä oli houkutteleva. Etsitään kotimaisen kirjallisuuden helmiä vuosilta 2017-2019, ja valitaan  palkittavaksi haastava kaunokirjallinen teos.
Kun lupauduin Jarkko Laine -kirjallisuuspalkintoraatiin, ajattelin monia sykähdyttäviä lukukokemuksia uuden suomalaisen kirjallisuuden parissa.
Julkaistu

Toimittaja päätti perustaa yrityksen

Tästä se lähtee. Oma yritys pitkän ja mielekkään radio-, tv- ja sanomalehtiuran jälkeen. Uusi inspiroiva näkökulma mediaan ja viestintään.

Toimittajana on tottunut ottamaan selvää asioista, joten yrityksen perustaminen oli kohtuullisen helppoa.

Yrityksen nimen ideoiminen oli  erityisen mukavaa. Mahdollisia vaihtoehtoja keksin paljon.  Koska sanoilla on merkitystä, tiesin löytäneeni juuri oikean törmätessäni dictoon. Dicto on latinaa ja tarkoittaa kirjoittaa muistiin, sanoa usein, sanella.

Jatka lukemista ”Toimittaja päätti perustaa yrityksen”