Humanisti vastaa -podcastissa Turun yliopiston tutkijat vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin.
Vieras saa kertoa myös, mihin hän haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Tänä vuonna podcastissa haastateltavat antavat myös lukusuosituksia vaikuttavista kirjoista.
Humanisti vastaa -podcastit julkaistaan Turun yliopiston kanavissa ja Turun Sanomien verkkosivulla, Soundcoudissa ja Spotifyssa. Podcastien taustoista kerrotaan Turun Sanomissa.
Filosofi, etiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta sanoo, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan koordinoitua toimintaa instituutioiden tasolla. Yksilö ei kuitenkaan ole vapaa velvoitteista, vaikka häneltä ei voi vaatia kohtuuttomia. Moraalin nimissä on oikeutettua edellyttää ihmisiltä itseltään aktiivisuutta.
Avaruusetiikan tutkijana Mikko Puumala tähdentää omistusoikeuksiin liittyviä sopimuksia. Uutinen nestemäisen veden löydöstä Marsissa herättää tutkijan mielestä tärkeän keskustelun siitä, kenelle Marsin vesi kuuluu.
Podcastin kirjavinkkinä hän suosittelee Joshua Greenen teosta Moral Tribes, jota hän luonnehtii moraalifilosofian kannalta tärkeäksi.
Humanisti vastaa -podcast. Osa 17. julkaistiin syyskuussa 2024 Turun Sanomien ja Turun yliopiston kanavissa.
Ekokriittistä elokuvatutkimusta johtava Kimmo Laine kaipaa ympäristönäkökulmaa myös jalkapallotutkimukseen
Mediatutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Kimmo Laine Turun yliopistosta sanoo, että jalkapallo on kiinnostava akateemisen tutkimuksen kohde, koska se on paitsi urheilulaji myös sosiaalinen, taloudellinen ja esteettinen ilmiö. Jalkapallo on yksi harvoista median välityksellä ja mediassa tapahtuvista täysin globaaleista ilmiöistä, ja Laineen mielestä sitä pitäisi nykyistä enemmän tutkia myös ympäristönäkökulmasta.
Parhaillaan Laine johtaa Turun yliopistossa laajaa suomalaisten elokuvien ympäristövaikutuksia koskevaa tutkimusta, jolla on Koneen Säätiön yli 500 000 euron rahoitus. Tutkimusjakson aikana, 1900-luvun alusta nykypäivään, Suomessa tuotettiin yli 1500 elokuvaa.
Hiilijalanjäljen arvioinnin ohella Laineen mielestä on syytä muistaa elokuvien symbolinen vaikutus. Suomalainen elokuva on luonut kuvaa luonnon kauneudesta, mikä on osaltaan vaikuttanut suomalaisten luonto- ja metsäsuhteeseen.
Podcastin kirjavinkkinä Laine suosittelee Ágota Kristófin teosta Iso vihko. Sykähdyttävä kaunokirjallinen teos pani tutkijan ajattelemaan havaitsemisen ja ymmärtämisen tapoja uusiksi.
Humanisti vastaa -podcast. Osa 16. julkaistiin elokuussa Turun Sanomien ja Turun yliopiston kanavissa.
Suomalaisten ranskan, saksan ja venäjän osaaminen heikkenee. Vapaavalintaisen kielen kokeeseen osallistuvien määrä ylioppilaskirjoituksissa on lyhyessä ajassa romahtanut alle puoleen. Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, että olemme kuplautuneet ajatukseen, että englanti riittäisi kaikkialla.
Johansson korostaa, että laajaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan takaamaan yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus. Yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla suomalaisten pitää pystyä hankkimaan tietoa suoraan ensi käden lähteistä.
On tärkeää, että Suomella on kielitaitoisia asiantuntijoita kansainvälisissä tehtävissä. Johansson muistuttaa, että Euroopan unionissa on kolme työskentelykieltä: englanti, ranska ja saksa. Natossa englannin ohella toinen virallinen kieli on ranska.
Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtajan mielestä Suomessa pitää laatia strateginen vieraita kieliä koskeva kielikoulutuspolitiikkaa. Nyt kieliä koskeva päätöksenteko on hajanaista ja heikennyksiä on tehty paljon.
Humanisti vastaa -podcastissa lukusuosituksena Marjut Johansson tarjoaa marokkolaisen, Ranskassa asuvan Leïla Slimanin Toisten maa -sukutarinaa, joka kuvaa marokkolaista yhteiskuntaa yhden perheen kautta. Lotta Toivasen suomennosta Johansson kehuu erinomaiseksi ja muistuttaa, että suomentajat ovat tärkeitä välittäjiä kulttuurityössä.
Humanisti vastaa -podcast. Osa 15. julkaistiin toukokuussa 2024 Turun Sanomissa ja Turun yliopiston kanavissa.
Keskiaikatutkija Reima Välimäki kehottaa kysymään, ketkä nyky-yhteiskunnassa lietsovat vastakkainasettelua ja millä motiivilla.
Akatemiatutkija Reima Välimäki sanoo, että vastakkainasettelua korostava puhe yksinkertaistaa keskustelua. Historioitsijan mukaan näin tosin toimivat jo valistusfilosofit, jotka esittivät omat kantansa rationaalisina ja leimasivat muiden puheet kiistelyksi.
Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies -keskuksessa työskentelevää vihapuheen tutkijaa kiinnostaa, millaiset syytökset ja missä konteksteissa ovat johtaneet väkivaltaan. Hän huomauttaa, että on eri asia väittää toista vääräuskoiseksi ja uhata tappaa kuin oikeasti heittää polttopulloja.
Historioitsijan mielestä julkisessa keskustelussa toimittajien ja kommentaattorien on katsottava tarkkaan, kuka lietsoo vastakkainasettelua ja kuka siitä hyötyy. Konfliktien keskellä on syytä kysyä, mikä ruokkii salaliittoteorioita ja miten asia oikeasti on.
Keskiaikatutkija näkee nykyajassa aitoa osattomuutta ja yhtäläisyyksiä keskiaikaan, jolloin ilmasto alkoi heiketä, sadot huonontuivat, epidemiat jylläsivät, musta surma tappoi ja Euroopassa käytiin brutaaleja sotia.
Reima Välimäki on Keskiajan Turku -tapahtuman hallituksen puheenjohtaja. Historiallisena asiantuntijana hän näkee, että suurtapahtuman erityisyyden takaa Vanhan Suurtorin aito miljöö ja keskittyminen arjen, lasten ja naisten historiaan. Käsityöläiset, myyjät ja aktiiviset vapaaehtoiset elävöittävät keskiaikaa kesästä toiseen niin, että tapahtuma houkuttelee yli 100 000 kävijää.
Podcastin pikatehtävässä paljastuu, viekö tutkija lapset lomamatkalla huvipuistoon vai katakombiin.
Lukusuosituksena Välimäki tarjoaa teoksen This It Not Propaganda, jonka kirjoittaja Peter Pomerantsev väittää, ettei Venäjän trollien toiminta ole niin tehokasta kuin luullaan. Suurempi vaikutus on lännen uskolla Venäjän propagandan tehoon.
Humanisti vastaa -podcast. Osa 14. julkaistiin huhtikuussa 2024 Turun Sanomissa ja Turun yliopiston kanavissa.
Venäjä-asiantuntija Pia Koivunen pitää Ukrainasta kaapattujen lasten venäläistämistä kansanmurhana.
Euroopan ja maailman historian yliopistonlehtori luonnehtii Venäjälle siepattujen ukrainalaislasten kohtaloa järkyttäväksi. Lastenkodeista vietyjen orpojen tilanne on tutkijan mielestä lohduttomin, koska lapsilla ei ole lähiomaisia vaatimassa palauttamista. Jos lasten henkilöllisyys muutetaan ja heidät venäläistetään, he katoavat.
FT Pia Koivusen mielestä kyseessä on eräänlainen kansanmurhan muoto. Hän muistuttaa, että Venäjän sota on brutaali hyökkäys Ukrainan kansaa kohtaan ja pyrkimyksenä on kitkeä ukrainalaisuus.
Podcastissa Pia Koivunen vastaa kysymykseen siitä, miksi 140 miljoonaa venäläistä sallii sodan ja sotarikokset Ukrainassa.
Humanisti vastaa -podcast. Osa 13. julkaistiin maaliskuussa 2024 Turun Sanomissa ja Turun yliopiston kanavissa.
Luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Olli Löytty vaatii kouluun lisää äidinkielentunteja, koska kirjoittaminen on keskeinen kansalaistaito, jota tarvitaan kaikissa ammateissa
Turun yliopiston luovan kirjoittamisen ensimmäisen professuurin haltija iloitsee siitä, että oppiaine elää nousukautta. Luovaa kirjoittamista opetetaan Turun ohella Jyväskylän yliopistossa ja Taideyliopistossa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti.
Löytty toteaa, että ajatus luovasta kirjoittamisesta vain kirjailijakouluna on kovin kapea, vaikka oppiaineen piiristä on kasvanut arvostettuja kirjailijoita. Hän muistuttaa, että erilaisten tekstien tuottamisen hallintaa tarvitaan lähes kaikissa ammateissa.
Humanisti vastaa. Osa 12. julkaistiin helmikuussa 2024.
Tutkija, tietokirjailija Anna-Leena Perämäki kertoo, mikä on pohjoismainen näkökulma holokaustiin.
Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa -kirjan julkaissut Perämäki tavoitti yhden tutkimuskohteistaan, juutalaisvainoista selvinneen Anita Meyerin Yhdysvalloista.
Yli 90-vuotias Meyer toivoo turkulaistutkijan tietokirjan julkaisua englanniksi.
Perämäki sanoo, että on tärkeä muistuttaa, mihin antisemitismi ja rasismi voivat johtaa.
Toisen maailmansodan aikana vainottujen nuorten juutalaisten päiväkirjamerkintöjä tutkinut Perämäki toteaa, että historia näyttää jälleen toistavan itseään.
Humanisti vastaa -podcast. Osa 11. julkaistiin tammikuussa 2024.