Humanisti vastaa -podcastissa Turun yliopiston tutkijat vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin.
Vieras saa kertoa myös, mihin hän haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Podcastissa haastateltavat antavat lukusuosituksia vaikuttavista kirjoista.
Humanisti vastaa -podcastit julkaistaan Turun yliopiston kanavissa ja Turun Sanomien verkkosivulla, Soundcoudissa ja Spotifyssa. Podcastien taustoista kerrotaan Turun Sanomissa.
Podcastin tuottaa Turun yliopisto.
Miten eettinen journalismi toteutuu tämän päivän mediassa, Maiju Kannisto?
Mediahistorian asiantuntija, FT Maiju Kannisto sanoo, että eettinen journalismi on hydridivaikuttamisen aikakaudella jatkuvasti haastettuna. Perinteinen media joutuu kamppailemaan somessa salamavauhtia leviävän väärän tiedon kanssa.
Mediahistorian asiantuntija Maiju Kanniston mukaan perinteinen media muutti kouluampumisten ja muiden joukkosurmien uutisointia, kun tekijöiden esille tuominen loi sankarimyyttejä ja inspiroi uusia tekoja. Uutisissa ryhdyttiin korostamaan enemmän uhrien ja pelastajien tarinoita sekä tekojen yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Journalistien eettinen koodisto ei kuitenkaan toimi sosiaalisessa mediassa, jossa yleisölle tarjotaan huhuja ja uhkakuvia vailla vastuuta.
Maiju Kannisto on yksi toimittajista tänä vuonna julkaistussa teoksessa Kulttuurin vuosisata, joka kertoo luovasta ohjelmatyöstä Yleisradiossa 1926–2025. Kannisto luonnehtii Yleisradion kulttuurimerkitystä valtavan suureksi; Yle toimi tuottajana, rahoittajana, innovoijana ja tarjosi työtä monien alojen taiteilijoille. Nyt Yle on muuttunut mediataloksi muiden joukossa, hyvässä ja pahassa.
Tällä hetkellä Kannisto työskentelee Turun yliopiston tutkijanurayksikössä ja koordinoi monitieteistä kollegiumia, FINDOS-Turku tohtoriohjelmaa ja EU-rahoitteista postdoc-ohjelmaa. Hallinnollisessa työssä häntä motivoi tieteentekijöiden työn edistäminen.
Tutkijan uraa hän kuvaa rahoituksen metsästykseksi ja pätkätöiksi, jossa voi toisinaan päästä Yle-projektin kaltaiseen unelmatyöhön.
Podcastin pikavalinnassa Kannisto paljastaa, onko James Bond ajaton sankari vai sovinistinen muinaisjäänne.
Kirjasuosituksena hän kannustaa lukemaan lapsille klassikoita, kuten Astrid Lindgrenin kirjaa Mio, poikani Mio.
Humanisti vastaa -podcast. Osa 27. julkaisiin syyskuussa 2025 Turun Sanomien ja Turun yliopiston kanavissa.
Uhkaako meitä älyllinen laiskuus, Suomen historian professori Charlotta Wolff?
Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff sanoo, että tieteen ja tutkimuksen pitää olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta
Wolff varoittaa, että tiedon arvostuksen lasku, kriittisen lukemisen rappeutuminen ja medialukutaidon romahtaminen uhkaavat demokratian perustaa.
Hän tähdentää valistuksen perintöä osana modernin suomalaisuuden rakentamista. Hän sanoo, että Suomesta tuli oikeusvaltio ja lopulta tasavalta, koska taustalla oli syvällinen ymmärrys valistuksen periaatteista ja eurooppalaisista vapauden ja tasa-arvon aatteista.
Humanisti vastaa -podcastissa Charlotta Wolff korostaa, että demokratian kehitys Euroopassa kulki käsi kädessä lukutaidon nousun kanssa. Nyt tutkijaa huolestuttaa tiedon arvostuksen heikentyminen. Hänen mielestään olemme kulminaatiopisteessä, jossa mukavuudenhalu ohjaa toimintaamme. Älyllinen laiskuus syrjäyttää aktiivisen tiedonhankinnan, kun enää ei edes googlata, vaan annetaan tekoälyn, kuten ChatGPT:n tuottaa sisältöä.
Charlotta Wolff on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. Hän vetää myös Turun yliopiston monitieteistä Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos -teemaa.
Kansainvälistä akateemista yhteistyötä arvostava professori kantaa huolta tieteen vapaudesta myös Suomessa ja sanoo, että tutkimuksen tulee olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta.
Pikavalintaosiossa Wolff kertoo, tapaisiko mieluummin kasvotusten 1800-luvun henkilöistä suurkauppiaan vai säveltäjän.
Kirjavinkkinä hän suosittelee Tolkienin Taru sormusten herrasta -klassikkoa, joka historioitsijan mielestä auttaa olemaan sinut nykymaailman kanssa.
Humanisti vastaa -podcast. Osa 26. julkaistiin elokuussa 2025 Turun Sanomissa ja Turun yliopiston kanavissa.
Miten puhua kuolemasta, Jenny Paananen?
Terveysalan vuorovaikutukseen perehtynyt tutkijatohtori, suomen kielen dosentti Jenny Paananen korostaa kunnioittavaa kielenkäyttöä. Hän muistuttaa sanavalintojen merkityksestä vuorovaikutuksessa.
Paananen tähdentää kielen ja hyvinvoinnin välistä suhdetta, sillä kieli luo todellisuutta ja kielenkäyttö voi muuttaa asenteita. Kouluttaessaan hoitohenkilökuntaa hän painottaa asiakaspalveluasennetta ja inhimillisyyttä.
Jenny Paananen toteaa, että tutkittu teto johtaa parempaan käytäntöön, vaikka prosessit ovat hitaita.
Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistoissa työskentelevä tutkijatohtori haluaa pitää esillä vanhoja ihmisiä arvostavaa keskustelua. Hän kritisoi tapaa, jolla päätöksenteossa ihmisiä käsitellään kuluerinä.
Paananen on tutkinut hoivakotien henkilökunnan viestintätilanteita ja perehtynyt muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemuksiin. Hän sanoo, että kieli vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin monin tavoin.
Saattohoidossa kuolema ei ole uutinen, vaan yhteisessä tiedossa oleva asia, josta on tärkeä puhua hienotunteisesti ja rauhallisesti. Muistisairaan lähestyvää kuolemaa ei pidä kaunistella, vaan puhua rehellisesti, jotta sairaalle ja läheiselle jää aikaa valmistautua.
Podcastin pikakysymyksissä paljastuu, kumpi on kielentutkijan korvaan kiinnostavampi kappale, KAJ:n Bara bada bastu vai Erika Vikmanin Ich komme.
Kirjavinkkejä Paananen tarjoaa kaksi: Iida Turpeisen Elolliset ja Timo J. Tuikan Kylä josta pojat katosivat. Keskenään erilaisia teoksia yhdistää kirjailijoiden huolellinen taustatyö ja vilkas mielikuvitus.
Humanisti vastaa -podcast. Osa 25. julkaistiin toukokuussa 2025 Turun Sanomissa ja Turun yliopiston kanavissa.
Mitä on todellinen sivistys, CODICUM-hankkeen johtaja Tuomas Heikkilä?
Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä johtaa kolmen kansainvälisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäistä kertaa Euroopan tutkimusneuvoston jättirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus.
CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhmän johdossa on historiantutkija Heikkilän ohella tanskalainen kirjallisuustieteilijä, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteistä.
Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lisäksi muun muassa kirjainmuotoja, väriaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi päätyneiden vasikoiden, lampaiden ja jopa hylkeen DNA:ta.
Heikkilä kuvaa kirjoja keskiajan ylivertaiseksi informaatioteknologiaksi, joka muokkasi yhteiskuntaa ja loi kulttuurisia arvoverkostoja, joihin Pohjolassa haluttiin kuulua. Heikkilä pitää Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon luontevana, koska läntisten yhteyksien kautta juuret ulottuvat 1200-luvulle.
Podcastissa tartutaan myös sivistykseen ja humanistisen tutkimuksen puolestapuhuja saa määritellä, mitä on todellinen sivistys.
Tuomas Heikkilän suuri huoli koskee tietokirjallisuutta, joka on hänen mukaansa tyhmistymisen ja tuhon tiellä. Tietokirjojen teko on jätetty aivan liikaa muiden kuin tutkijoiden käsiin, eikä Tieto-Finlandian valitsijoiden joukossa juuri ole tutkijakoulutuksen saaneita.
Pikaosiossa paljastuu, mikä on tutkijan älyllinen karkkikauppa ja kirjasuosituksina Heikkilä vinkkaa Oscar Wilden kaunokirjallisen teoksen De profundis ja tietokirjana suomalaisen historiantutkijan Derek Fewsterin väitöskirjan Visions of Past Glory.
Humanisti vastaa -podcast. Osa 24. julkaistiin huhtikuussa 2025 Turun Sanomissa ja Turun yliopiston kanavissa.
Onko aika vaihtaa eduskunnan puhemies puheenjohtajaan, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo?
Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo korostaa äidinkielen merkitystä valtavana voimavarana. Hän muistuttaa, että Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, joille tärkeä äidinkieli on muu kuin suomi.
Helasvuo pitää monikielisyyden rikkautta arvokkaana ja toivoo parannusta suomalaisten kieliasenteisiin. Kielen vaihtaminen englantiin osoittaa hänen mielestään, ettei hyväksy puhekumppanin horjuvaa suomen kieltä.
Podcastissa keskustellaan myös sanojen ja sanavalintojen merkityksestä.
Marja-Liisa Helasvuo teki suomen kieltä käsittelevän yleisen kielitieteen väitöskirjansa Yhdysvalloissa. Aikaa University of California Santa Barbarassa hän kuvaa tutkijanurallaan käänteentekeväksi.
Humanisti vastaa -podcast. Osa 23. julkaistiin maaliskuussa 2025 Turun Sanomissa ja Turun yliopiston verkossa ja Spotifyssa ja Soundcloudissa.
Milloin syyllistymme kulttuuriseen omimiseen, akatemiatutkija Reetta Humalajoki?
Akatemiatutkija Reetta Humalajoki korostaa, että alkuperäiskansat tulee ymmärtää nimenomaan alkuperäiskansoina, ei vähemmistöinä tai populaarikulttuurin kliseisinä hahmoina. Hän painottaa tiedon merkitystä moralisoinnin sijaan ja vastaa perustellen myös kysymykseen siitä, ovatko Lapland ja intiaani korrekteja sanoja.
Humalajoki johtaa Turun yliopistossa kahta tutkimusta. Toinen käsittelee solidaarisuutta ja alkuperäiskansojen tukijärjestöjä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Länsi-Euroopassa.
Omia, lainata, varastaa -tutkimuksen kohteena puolestaan on Pohjois-Amerikan alkuperäiskansakulttuurin ja saamelaiskulttuurin käyttö Suomessa läpi 1900-luvun.
Reetta Humalajoen mielestä saamelaisuutta koskevan tiedon puute on yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, ja oman maan sisäinen historia pitäisi tuntea paremmin. Hän toivoo, että yksittäisten kohujen sijaan keskusteltaisiin ajankohtaisista kysymyksistä, kuten siitä, miksi Suomen lainsäädäntö ei turvaa saamelaisten oikeuksia vihreän siirtymän hankkeissa.
Humanisti vastaa. Osa 22. julkaistiin helmikuussa 2025 Turun Sanomissa ja Turun yliopiston verkossa, Spotifyssa ja Soundcloudissa.
Onko Suomi nurkkakuntainen vai kansainvälinen, uskontotieteen professori Tuomas Martikainen?
Kansainvälistä muuttoliikettä, maahanmuuttajien kotoutumista ja uskonnollisia yhteisöjä tutkinut Turun yliopiston uskontotieteen professori Tuomas Martikainen sanoo, että käsityksemme monikulttuurisesta Suomesta ei vastaa todellisuutta. Hän toteaa esimerkkinä, että toisin kuin luullaan Suomessa asuvista ulkomaalaisista korkeintaan 15 prosenttia on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia.
Martikaisen mukaan mielikuva maahanmuutosta näyttää juuttuneen 1990-luvulle, vaikka muutos on viime vuosikymmeninä ollut suuri. Hän sanoo, että myös käsitys suomalaisuudesta tulee väistämättä muuttumaan.
Uskonnollisesti Suomessa on meneillään sama maallistuminen ja globaali murros kuin muissakin länsimaissa. Perinteisten kirkkojen asema on heikentynyt ja rinnalle on syntynyt uusia uskonnollisia yhteisöjä, erilaisia elämänfilosofioita ja vaihtoehtoisia henkistyneitä tapoja nähdä maailmaa.
Humanisti vastaa. Osa 21. julkaistiin tammikuussa 2025 Turun Sanomissa ja Turun yliopiston verkossa, Spotifyssa ja Soundcloudissa.