Humanisti vastaa -podcastissa Turun yliopiston tutkijat vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin.
Vieras saa kertoa myös, mihin hän haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Podcastissa haastateltavat antavat lukusuosituksia vaikuttavista kirjoista.
Humanisti vastaa -podcastit julkaistaan Turun yliopiston kanavissa ja Turun Sanomien verkkosivulla, Soundcoudissa ja Spotifyssa. Podcastien taustoista kerrotaan Turun Sanomissa.
Podcastin tuottaa Turun yliopisto.
Onko aika vaihtaa eduskunnan puhemies puheenjohtajaan, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo?
Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo korostaa äidinkielen merkitystä valtavana voimavarana. Hän muistuttaa, että Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, joille tärkeä äidinkieli on muu kuin suomi.
Helasvuo pitää monikielisyyden rikkautta arvokkaana ja toivoo parannusta suomalaisten kieliasenteisiin. Kielen vaihtaminen englantiin osoittaa hänen mielestään, ettei hyväksy puhekumppanin horjuvaa suomen kieltä.
Podcastissa keskustellaan myös sanojen ja sanavalintojen merkityksestä.
Marja-Liisa Helasvuo teki suomen kieltä käsittelevän yleisen kielitieteen väitöskirjansa Yhdysvalloissa. Aikaa University of California Santa Barbarassa hän kuvaa tutkijanurallaan käänteentekeväksi.
Humanisti vastaa -podcast. Osa 23. julkaistiin maaliskuussa 2025 Turun Sanomissa ja Turun yliopiston verkossa ja Spotifyssa ja Soundcloudissa.
Milloin syyllistymme kulttuuriseen omimiseen, akatemiatutkija Reetta Humalajoki?
Akatemiatutkija Reetta Humalajoki korostaa, että alkuperäiskansat tulee ymmärtää nimenomaan alkuperäiskansoina, ei vähemmistöinä tai populaarikulttuurin kliseisinä hahmoina. Hän painottaa tiedon merkitystä moralisoinnin sijaan ja vastaa perustellen myös kysymykseen siitä, ovatko Lapland ja intiaani korrekteja sanoja.
Humalajoki johtaa Turun yliopistossa kahta tutkimusta. Toinen käsittelee solidaarisuutta ja alkuperäiskansojen tukijärjestöjä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Länsi-Euroopassa.
Omia, lainata, varastaa -tutkimuksen kohteena puolestaan on Pohjois-Amerikan alkuperäiskansakulttuurin ja saamelaiskulttuurin käyttö Suomessa läpi 1900-luvun.
Reetta Humalajoen mielestä saamelaisuutta koskevan tiedon puute on yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, ja oman maan sisäinen historia pitäisi tuntea paremmin. Hän toivoo, että yksittäisten kohujen sijaan keskusteltaisiin ajankohtaisista kysymyksistä, kuten siitä, miksi Suomen lainsäädäntö ei turvaa saamelaisten oikeuksia vihreän siirtymän hankkeissa.
Humanisti vastaa. Osa 22. julkaistiin helmikuussa 2025 Turun Sanomissa ja Turun yliopiston verkossa, Spotifyssa ja Soundcloudissa.
Onko Suomi nurkkakuntainen vai kansainvälinen, uskontotieteen professori Tuomas Martikainen?
Kansainvälistä muuttoliikettä, maahanmuuttajien kotoutumista ja uskonnollisia yhteisöjä tutkinut Turun yliopiston uskontotieteen professori Tuomas Martikainen sanoo, että käsityksemme monikulttuurisesta Suomesta ei vastaa todellisuutta. Hän toteaa esimerkkinä, että toisin kuin luullaan Suomessa asuvista ulkomaalaisista korkeintaan 15 prosenttia on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia.
Martikaisen mukaan mielikuva maahanmuutosta näyttää juuttuneen 1990-luvulle, vaikka muutos on viime vuosikymmeninä ollut suuri. Hän sanoo, että myös käsitys suomalaisuudesta tulee väistämättä muuttumaan.
Uskonnollisesti Suomessa on meneillään sama maallistuminen ja globaali murros kuin muissakin länsimaissa. Perinteisten kirkkojen asema on heikentynyt ja rinnalle on syntynyt uusia uskonnollisia yhteisöjä, erilaisia elämänfilosofioita ja vaihtoehtoisia henkistyneitä tapoja nähdä maailmaa.
Humanisti vastaa. Osa 21. julkaistiin tammikuussa 2025 Turun Sanomissa ja Turun yliopiston verkossa, Spotifyssa ja Soundcloudissa.