Kuntien uusi aika vaatii avointa viestintää, aitoa vuorovaikutusta ja vanhoista tavoista luopumista
Uudistumisen kannalta tärkeitä ovat omaa ja yhteisön toimintaa arvioimaan kykenevät ihmiset, jotka pyrkivät muuttamaan näkymättömiä vanhoja rakenteita ja malleja. Joka organisaatioon sopivan vinkin poimin Liisa Jurmun kiinnostavasta kuntatutkimuksesta.
Mediaa, päätöksentekoa, julkista keskustelua ja viestintää käsittelevät Viestintätoimisto iTellon blogini löytyvät täältä.
Vaikeat asiat tehdään tutuiksi sinnikkäästi keskustelemalla – aluevaalit oli erinomainen ponnistus avata asioita hallinnon takaa. Vuoden 2022 aluksi kirjoitin historian ensimmäisistä aluevaaleista, kun uudet valtuutetut oli valittu. Työ hyvinvointialueiden rakentamiseksi voi alkaa. Aktiivinen viestintä ei saa pysähtyä vaalikampanjointiin, vaan on aika kertoa, miten hyvinvointia rakennetaan uudella tavalla.
Joulukuussa vuoden 2021 päätteeksi kirjoitin Esimerkillä johtaminen on vaikuttavaa – teot vahvistavat viestin tai vievät sanoilta tehon. Maan korkein poliittinen johto näyttää tasa-arvon näkökulmasta vakuuttavaa esimerkkiä: Suomessa nainen voi saada samaan aikaan uran ja lapsia. Äitiys ei automaattisesti kuitenkaan tee kenestäkään hyvää johtajaa.
Marraskuussa kirjoitin Älä väheksy, älä väistä vastuuta vaan luovu ennakkoasenteesta ja ole kiinnostunut – keskusteluilmapiiri muuttuu heti.
Lokakuun blogissa pohdin päätöksenteon avoimuutta: Salailu tekee julkisesta keskustelusta varjonyrkkeilyä –päätöksenteon avoimuus rakentaa luottamusta.
Syyskuussa tein katsauksen tuleviin aluevaaleihin: Taas päästään vaikuttamaan äänestämällä – vain helsinkiläiset älkööt vaivautuko.
Elokuussa tein katsauksen korona-ajan viestintään: Koronakriisi nostaa näkyviin viestinnän ikiongelman: jos sisältö on epäselvä, uskottavuus kärsii.
Heinäkuussa ihmettelin saksalaista viestintäkatastrofia ja vähän suomalaistakin: Yli-Viikari lausui, Laschet nauroi, Merkel pukeutui mustaan. Harkitut viestit paljastavat paljon, harkitsemattomat vielä enemmän.
Kesäkuun kuntavaalien jälkeen aiheena oli luonnollisesti vaaliviestintä: Kuntapolitiikassa avoin ja toisia arvostava viestintä vahvistaa luottamusta päätöksentekijöihin.
Toukokuussa käsittelyssä lempiaiheeni jokaisen mahdollisuudesta vaikuttaa viestintään: Puhu sanoilla, joita itse haluat kuulla – kunnioitus on aliarvostettu hyve.
Huhtikuussa muistutin, millainen mahdollisuus vaalien alla on nostaa esiin sitä, mikä on merkityksellistä: Kunnassa kaikki on viestintää – kuntavaalien alla on tuhannen taalan paikka puhua tärkeimmistä asioista.
Maaliskuussa kuvasin hieman toimittajan työtä: Kulisseissa saa kolista, kunhan toimittaja pääsee kysymään ja vallankäyttäjä vastaa.
Helmikuussa muistutin, että asiantuntijan kannattaa olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa kunhan löytää itselle luontavan kanavan: Kun haluat tietoa, ajatuksesi julki tai uusia kontakteja, valitse sopiva somekanava.
Tammikuussa ihailin, miten visuaalisesti vahvalla grafiikalla voi kertoa enemmän kuin sanoilla: Koronarokotusmittari on nerokas graafi – malli kannattaa kopioida.
Joulukuussa 2020 kannustin tarkkuuteen. Mielipiteet saavat olla värikkäistä, mutta faktojen pitää olla kunnossa: Mitä tulikaan sanottua? Eli tarkista, tarkista ja vielä kerran tarkista.
Marraskuussa 2020 aloitin viestintätoimisto iTellon bloggarina. Vuosikausien toimittajakokemuksella muistutin, että en kommentoi -linja on aina huono. Julkiseen keskusteluun kannattaa tuoda näkemys ja puolustaa sitä : Älä pelästy palautetta – jos haluat vaikuttaa, osallistu keskusteluun.
