{"id":1143,"date":"2025-03-31T07:13:55","date_gmt":"2025-03-31T07:13:55","guid":{"rendered":"https:\/\/dicto.fi\/?page_id=1143"},"modified":"2025-12-17T08:50:34","modified_gmt":"2025-12-17T08:50:34","slug":"humanisti-vastaa-podcast-2025","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/dicto.fi\/?page_id=1143","title":{"rendered":"Humanisti vastaa -podcast 2025"},"content":{"rendered":"\n

Humanisti vastaa -podcastissa Turun yliopiston tutkijat vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vieras saa kertoa my\u00f6s, mihin h\u00e4n haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Podcastissa haastateltavat antavat lukusuosituksia vaikuttavista kirjoista.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcastit julkaistaan Turun yliopiston kanavissa<\/a> ja Turun Sanomien verkkosivulla<\/a>, Soundcoudissa ja Spotifyssa. Podcastien taustoista kerrotaan Turun Sanomissa<\/a>.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Podcastin tuottaa Turun yliopisto.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 suomen kielest\u00e4 olla huolissaan, Heidi Salmi?<\/h2>\n\n\n\n


Suomen kielen yliopisto-opettaja, dosentti Heidi Salmi korostaa, ett\u00e4 suomen kielen pit\u00e4\u00e4 olla tieteen ykk\u00f6skieli Suomessa ja sen asemaa on vaalittava m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti.
Suomenkielinen opetus ei ole en\u00e4\u00e4 yliopistoissa itsest\u00e4\u00e4nselvyys, ja englannin hallitsema julkaiseminen uhkaa tieteen suomalaisen sanaston kehityst\u00e4.
Vanhan kirjasuomen ja Mikael Agricolan kielen tutkimukseen erikoistunut Salmi muistuttaa, ett\u00e4 pysyy elinvoimaisena, kun sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaikilla mahdollisilla aloilla.<\/p>\n\n\n\n

Heidi Salmi kannustaa tutkijoita aktiivisempaan tiedeviestint\u00e4\u00e4n. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 hyv\u00e4 opettaja ja hyv\u00e4 tutkija ei automaattisesti osaa puhua tieteest\u00e4 yleistajuisesti. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tiedeviestint\u00e4 on hyvin yksil\u00f6kohtaista, eik\u00e4 opintojen aikana tutkijoille juuri tarjota viestint\u00e4koulutusta. Tarvetta tutkimusten popularisoinnille on, sill\u00e4 ihmiset ovat kiinnostuneita tieteest\u00e4.
Syksyll\u00e4 Turun yliopiston kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos aloitti Turun Sanomissa uuden Kieli on kaikki -sarjan, jossa tutkijat tuovat esiin kielten merkityst\u00e4 ja monipuolisuutta.
Salmi on my\u00f6s humanistisen aikakausmedian Soihdun p\u00e4\u00e4toimittaja. Verkossa julkaistavan Soihdun ajankohtaisena teemana on teko\u00e4ly.<\/p>\n\n\n\n

Podcastin pikaosiossa Heidi Salmi paljastaa, l\u00f6yt\u00e4\u00e4k\u00f6 h\u00e4n kiinnostavan tiedeuutisen useammin sosiaalisesta vai perinteisest\u00e4 mediasta. Kirjavinkkin\u00e4 h\u00e4n suosittelee teosta, joka aikanaan vaikutti jopa h\u00e4nen uravalintaansa: Mika Waltarin Sinuhe egyptil\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n

\u00a0Humanisti vastaa. Osa 30. julkaisiin joulukuussa 2025 Turun Sanomien<\/a> ja Turun yliopiston<\/a> kanavissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mihin haluat vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa, Jukka Sarjala?<\/h2>\n\n\n\n

Kulttuurihistorioitsija, Turun yliopiston dosentti Jukka Sarjala sanoo, ett\u00e4 yhteiskunnallisen keskustelun kahtiajakautumista pit\u00e4isi purkaa. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 erimielisyys on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 poliittiselle keskustelulle, sill\u00e4 yhteiskuntaa kehitet\u00e4\u00e4n eri n\u00e4k\u00f6kulmien kautta. Ongelmana on se, ett\u00e4 nyt vuoropuhelun sijaan keskustelu on juuttunut halvaustilaan.<\/p>\n\n\n\n

Filosofian tohtori Jukka Sarjala on tutkinut erityisesti 1800-luvun ja varhaisen uuden ajan kulttuurihistoriaa, romantiikan aatehistoriaa, mediahistoriaa ja poliittista ilmapiiri\u00e4. 
H\u00e4n tarkastelee romantiikkaa verkoston\u00e4k\u00f6kulmasta, kollektiivisena ilmi\u00f6n\u00e4, vaikka stereotypioissa usein on vallalla individualismi ja vaeltavat romanttiset runoilijahahmot.
Monografiassaan Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa h\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 aikaa leimasi seurallisuus, yhdistystoiminta, opiskelija- ja lukupiirit sek\u00e4 yhteen hiileen puhaltaminen.<\/p>\n\n\n\n

Turun romantiikkaan kuului my\u00f6s sivistyseetos. Oli itseisarvo, ett\u00e4 ihminen luottaa kykyihins\u00e4 ja pyrkii j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n monipuolisesti ymp\u00e4rill\u00e4 olevaa todellisuutta ja muuttamaan sit\u00e4. Itsens\u00e4 kehitt\u00e4minen ei koskenut vain sivistyneist\u00f6\u00e4 vaan kaikkia, kuten 1800-luvun kuluessa painotettiin yh\u00e4 voimakkaammin.
Turun romantiikka -teos on juuri julkaistu ruotsiksi. Sarjala toivoo teoksen tavoittavan uutta lukijakuntaa Ruotsista, sill\u00e4 \u00c5boromantiken voi tuoda suomalaisen n\u00e4k\u00f6kulman pohjoismaiseen keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n

Podcastin pikaosiossa Sarjala vastaa kysymykseen, olisiko kulttuurihistoria tunteena ylev\u00e4 vai arkinen. Kirjavinkkin\u00e4 h\u00e4n suosittelee ruotsalaisen Kristina Fjelkestamin teosta Beg\u00e4ret efter det f\u00f6rflutna.<\/p>\n\n\n\n

 Humanisti vastaa. Osa 29. julkaisiin marraskuussa 2025 Turun Sanomien<\/a> ja Turun yliopiston<\/a> kanavissa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Christian Niedling<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Miten saksalainen vaikutus n\u00e4kyy Suomessa, Christian Niedling? <\/h2>\n\n\n\n

Saksan kielen yliopisto-opettaja Christian Niedling korostaa, ett\u00e4 monikielisyys on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi valtti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Suomalaiset yritykset etsiv\u00e4t kielitaitoisia osaajia, mutta eiv\u00e4t aina l\u00f6yd\u00e4 heit\u00e4. Saksa on sadan miljoonan ihmisen \u00e4idinkieli, jota puhutaan useissa Euroopan maissa ja sen osaaminen avaa ovia niin akateemisessa maailmassa kuin liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Christian Niedling saapui ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Suomeen Erasmus-vaihtoon 25 vuotta sitten. Tojhtoriksi h\u00e4n v\u00e4itteli \u00c5bo Akademissa vuonna 2020 ja ty\u00f6skentelee nykyisin saksan kielen oppiaineessa Turun yliopistossa.
Saksa on ollut t\u00e4rke\u00e4 tieteen kieli Suomessa, erityisesti luonnontieteiss\u00e4 ja l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 aina 1900-luvun puoliv\u00e4liin asti. Niedling mainitsee, ett\u00e4 esimerkiksi Arvo Ylpp\u00f6 julkaisi suuren osan tuotannostaan saksaksi. 
T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 Turun yliopisto juhlii saksan opetuksen satavuotista historiaansa. 
Niedlingin mukaan saksalainen vaikutus Suomessa n\u00e4kyy erityisesti aatehistoriassa. Filosofi, kirjailija Johann Herderin ajatukset kielest\u00e4 kansan erityisyyden ilment\u00e4j\u00e4n\u00e4 vaikuttivat my\u00f6s Suomen kulttuuriseen itsen\u00e4istymiseen. <\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnallisessa keskustelussa Christian Niedling painottaa avoimuuden ja kunnioittavan asenteen merkityst\u00e4 ja historian tuntemusta. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n poissulkevia kertomuksia tulee purkaa ajoissa, ennen kuin ne vakiintuvat ja alkavat hajottaa yhteiskuntaa. Tieteen ja yleis\u00f6n vuoropuhelua h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 avaimena kriittiseen ymm\u00e4rrykseen. <\/p>\n\n\n\n

Podcastissa keskustellaan my\u00f6s Saksan ja Suomen eroavaisuuksista, Saksan roolista EU:ssa, oikeistopopulistisen AfD-puolueen puheenjohtajan Alice Weidelin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran someviestinn\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 siit\u00e4, miten saksa voi olla sek\u00e4 ty\u00f6- ett\u00e4 tunnekieli, kuten ulkoministeri Elina Valtoselle.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa. Osa 28. julkaisiin lokakuussa 2025 Turun Sanomien<\/a> ja Turun yliopiston<\/a> kanavissa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Miten eettinen journalismi toteutuu t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n mediassa, Maiju Kannisto?<\/h2>\n\n\n\n

Mediahistorian asiantuntija, FT Maiju Kannisto sanoo, ett\u00e4 eettinen journalismi on hydridivaikuttamisen aikakaudella jatkuvasti haastettuna. Perinteinen media joutuu kamppailemaan somessa salamavauhtia levi\u00e4v\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Mediahistorian asiantuntija Maiju Kanniston mukaan perinteinen media muutti kouluampumisten ja muiden joukkosurmien uutisointia, kun tekij\u00f6iden esille tuominen loi sankarimyyttej\u00e4 ja inspiroi uusia tekoja. Uutisissa ryhdyttiin korostamaan enemm\u00e4n uhrien ja pelastajien tarinoita sek\u00e4 tekojen yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Journalistien eettinen koodisto ei kuitenkaan toimi sosiaalisessa mediassa, jossa yleis\u00f6lle tarjotaan huhuja ja uhkakuvia vailla vastuuta.<\/p>\n\n\n\n

Maiju Kannisto on yksi toimittajista t\u00e4n\u00e4 vuonna julkaistussa teoksessa Kulttuurin vuosisata, joka kertoo luovasta ohjelmaty\u00f6st\u00e4 Yleisradiossa 1926\u20132025. Kannisto luonnehtii Yleisradion kulttuurimerkityst\u00e4 valtavan suureksi; Yle toimi tuottajana, rahoittajana, innovoijana ja tarjosi ty\u00f6t\u00e4 monien alojen taiteilijoille. Nyt Yle on muuttunut mediataloksi muiden joukossa, hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Kannisto ty\u00f6skentelee Turun yliopiston tutkijanurayksik\u00f6ss\u00e4 ja koordinoi monitieteist\u00e4 kollegiumia, FINDOS-Turku tohtoriohjelmaa ja EU-rahoitteista postdoc-ohjelmaa. Hallinnollisessa ty\u00f6ss\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 motivoi tieteentekij\u00f6iden ty\u00f6n edist\u00e4minen.
Tutkijan uraa h\u00e4n kuvaa rahoituksen mets\u00e4stykseksi ja p\u00e4tk\u00e4t\u00f6iksi, jossa voi toisinaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 Yle-projektin kaltaiseen unelmaty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Podcastin pikavalinnassa Kannisto paljastaa, onko James Bond ajaton sankari vai sovinistinen muinaisj\u00e4\u00e4nne.
Kirjasuosituksena h\u00e4n kannustaa lukemaan lapsille klassikoita, kuten Astrid Lindgrenin kirjaa Mio, poikani Mio. <\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 27. julkaisiin syyskuussa 2025 Turun Sanomien<\/a> ja Turun yliopiston<\/a> kanavissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Uhkaako meit\u00e4 \u00e4lyllinen laiskuus, Suomen historian professori Charlotta Wolff?<\/h2>\n\n\n\n

Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff sanoo, ett\u00e4 tieteen ja tutkimuksen pit\u00e4\u00e4 olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta<\/p>\n\n\n\n

Wolff varoittaa, ett\u00e4 tiedon arvostuksen lasku, kriittisen lukemisen rappeutuminen ja medialukutaidon romahtaminen uhkaavat demokratian perustaa.
H\u00e4n t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 valistuksen perint\u00f6\u00e4 osana modernin suomalaisuuden rakentamista. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 Suomesta tuli oikeusvaltio ja lopulta tasavalta, koska taustalla oli syv\u00e4llinen ymm\u00e4rrys valistuksen periaatteista ja eurooppalaisista vapauden ja tasa-arvon aatteista.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcastissa Charlotta Wolff korostaa, ett\u00e4 demokratian kehitys Euroopassa kulki k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 lukutaidon nousun kanssa. Nyt tutkijaa huolestuttaa tiedon arvostuksen heikentyminen. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n olemme kulminaatiopisteess\u00e4, jossa mukavuudenhalu ohjaa toimintaamme. \u00c4lyllinen laiskuus syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aktiivisen tiedonhankinnan, kun en\u00e4\u00e4 ei edes googlata, vaan annetaan teko\u00e4lyn, kuten ChatGPT:n tuottaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Charlotta Wolff on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. H\u00e4n vet\u00e4\u00e4 my\u00f6s Turun yliopiston monitieteist\u00e4 Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos -teemaa.
Kansainv\u00e4list\u00e4 akateemista yhteisty\u00f6t\u00e4 arvostava professori kantaa huolta tieteen vapaudesta my\u00f6s Suomessa ja sanoo, ett\u00e4 tutkimuksen tulee olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta.<\/p>\n\n\n\n

Pikavalintaosiossa Wolff kertoo, tapaisiko mieluummin kasvotusten 1800-luvun henkil\u00f6ist\u00e4 suurkauppiaan vai s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kirjavinkkin\u00e4 h\u00e4n suosittelee Tolkienin Taru sormusten herrasta -klassikkoa, joka historioitsijan mielest\u00e4 auttaa olemaan sinut nykymaailman kanssa. <\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 26. julkaistiin elokuussa 2025 Turun Sanomissa<\/a> ja Turun yliopiston<\/a> kanavissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Miten puhua kuolemasta, Jenny Paananen?<\/h2>\n\n\n\n

Terveysalan vuorovaikutukseen perehtynyt tutkijatohtori, suomen kielen dosentti Jenny Paananen korostaa kunnioittavaa kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. H\u00e4n muistuttaa sanavalintojen merkityksest\u00e4 vuorovaikutuksessa.
Paananen t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 kielen ja hyvinvoinnin v\u00e4list\u00e4 suhdetta, sill\u00e4 kieli luo todellisuutta ja kielenk\u00e4ytt\u00f6 voi muuttaa asenteita. Kouluttaessaan hoitohenkil\u00f6kuntaa h\u00e4n painottaa asiakaspalveluasennetta ja inhimillisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jenny Paananen toteaa, ett\u00e4 tutkittu teto johtaa parempaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, vaikka prosessit ovat hitaita.
Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistoissa ty\u00f6skentelev\u00e4 tutkijatohtori haluaa pit\u00e4\u00e4 esill\u00e4 vanhoja ihmisi\u00e4 arvostavaa keskustelua. H\u00e4n kritisoi tapaa, jolla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ihmisi\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kuluerin\u00e4.

Paananen on tutkinut hoivakotien henkil\u00f6kunnan viestint\u00e4tilanteita ja perehtynyt muistisairaiden ja heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 kokemuksiin. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 kieli vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin monin tavoin.
Saattohoidossa kuolema ei ole uutinen, vaan yhteisess\u00e4 tiedossa oleva asia, josta on t\u00e4rke\u00e4 puhua hienotunteisesti ja rauhallisesti. Muistisairaan l\u00e4hestyv\u00e4\u00e4 kuolemaa ei pid\u00e4 kaunistella, vaan puhua rehellisesti, jotta sairaalle ja l\u00e4heiselle j\u00e4\u00e4 aikaa valmistautua.

Podcastin pikakysymyksiss\u00e4 paljastuu, kumpi on kielentutkijan korvaan kiinnostavampi kappale, KAJ:n Bara bada bastu vai Erika Vikmanin Ich komme.
Kirjavinkkej\u00e4 Paananen tarjoaa kaksi: Iida Turpeisen Elolliset ja Timo J. Tuikan Kyl\u00e4 josta pojat katosivat. Kesken\u00e4\u00e4n erilaisia teoksia yhdist\u00e4\u00e4 kirjailijoiden huolellinen taustaty\u00f6 ja vilkas mielikuvitus.

Humanisti vastaa -podcast. Osa 25. julkaistiin toukokuussa 2025 Turun Sanomissa<\/a> ja Turun yliopiston kanavissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tuomas Heikkil\u00e4n johtama 13 miljoonan euron megahanke mullistaa historiantutkimuksen ja paljastaa: Suomen Nato-yhteys juontaa keskiajalle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mit\u00e4 on todellinen sivistys, CODICUM-hankkeen johtaja Tuomas Heikkil\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkil\u00e4 johtaa kolmen kansainv\u00e4lisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Euroopan tutkimusneuvoston j\u00e4ttirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus.<\/p>\n\n\n\n

CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhm\u00e4n johdossa on historiantutkija Heikkil\u00e4n ohella tanskalainen kirjallisuustieteilij\u00e4, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lis\u00e4ksi muun muassa kirjainmuotoja, v\u00e4riaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi p\u00e4\u00e4tyneiden vasikoiden, lampaiden ja jopa hylkeen DNA:ta.<\/p>\n\n\n\n

Heikkil\u00e4 kuvaa kirjoja keskiajan ylivertaiseksi informaatioteknologiaksi, joka muokkasi yhteiskuntaa ja loi kulttuurisia arvoverkostoja, joihin Pohjolassa haluttiin kuulua. Heikkil\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Suomen ja Ruotsin liittymist\u00e4 Natoon luontevana, koska l\u00e4ntisten yhteyksien kautta juuret ulottuvat 1200-luvulle.<\/p>\n\n\n\n

Podcastissa tartutaan my\u00f6s sivistykseen ja humanistisen tutkimuksen puolestapuhuja saa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 on todellinen sivistys.  
Tuomas Heikkil\u00e4n suuri huoli koskee tietokirjallisuutta, joka on h\u00e4nen mukaansa tyhmistymisen ja tuhon tiell\u00e4. Tietokirjojen teko on j\u00e4tetty aivan liikaa muiden kuin tutkijoiden k\u00e4siin, eik\u00e4 Tieto-Finlandian valitsijoiden joukossa juuri ole tutkijakoulutuksen saaneita.<\/p>\n\n\n\n

Pikaosiossa paljastuu, mik\u00e4 on tutkijan \u00e4lyllinen karkkikauppa ja kirjasuosituksina Heikkil\u00e4 vinkkaa Oscar Wilden kaunokirjallisen teoksen De profundis ja tietokirjana suomalaisen historiantutkijan Derek Fewsterin v\u00e4it\u00f6skirjan Visions of Past Glory.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 24. julkaistiin huhtikuussa 2025 Turun Sanomissa <\/a>ja Turun yliopiston kanavissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Humanistisen tiedekunnan dekaani, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo vierell\u00e4\u00e4n Jaakko Tornbergin teos Robotti vuodelta 2009.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Onko aika vaihtaa eduskunnan puhemies puheenjohtajaan, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo?<\/h2>\n\n\n\n

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo korostaa \u00e4idinkielen merkityst\u00e4 valtavana voimavarana. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 Suomessa on yh\u00e4 enemm\u00e4n ihmisi\u00e4, joille t\u00e4rke\u00e4 \u00e4idinkieli on muu kuin suomi.<\/p>\n\n\n\n

Helasvuo pit\u00e4\u00e4 monikielisyyden rikkautta arvokkaana ja toivoo parannusta suomalaisten kieliasenteisiin. Kielen vaihtaminen englantiin osoittaa h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n, ettei hyv\u00e4ksy puhekumppanin horjuvaa suomen kielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Podcastissa keskustellaan my\u00f6s sanojen ja sanavalintojen merkityksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Marja-Liisa Helasvuo teki suomen kielt\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n yleisen kielitieteen v\u00e4it\u00f6skirjansa Yhdysvalloissa. Aikaa University of California Santa Barbarassa h\u00e4n kuvaa tutkijanurallaan k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 23. julkaistiin maaliskuussa 2025 Turun Sanomissa<\/a> ja Turun yliopiston verkossa<\/a> ja Spotifyssa ja Soundcloudissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Akatemiatutkija Reetta Humalajoki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Milloin syyllistymme kulttuuriseen omimiseen, akatemiatutkija Reetta Humalajoki?<\/h2>\n\n\n\n

Akatemiatutkija Reetta Humalajoki korostaa, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansat tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nimenomaan alkuper\u00e4iskansoina, ei v\u00e4hemmist\u00f6in\u00e4 tai populaarikulttuurin kliseisin\u00e4 hahmoina. H\u00e4n painottaa tiedon merkityst\u00e4 moralisoinnin sijaan ja vastaa perustellen my\u00f6s kysymykseen siit\u00e4, ovatko Lapland ja intiaani korrekteja sanoja.<\/p>\n\n\n\n

Humalajoki johtaa Turun yliopistossa kahta tutkimusta. Toinen k\u00e4sittelee solidaarisuutta ja alkuper\u00e4iskansojen tukij\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 Yhdysvalloissa, Kanadassa ja L\u00e4nsi-Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

Omia, lainata, varastaa -tutkimuksen kohteena puolestaan on Pohjois-Amerikan alkuper\u00e4iskansakulttuurin ja saamelaiskulttuurin k\u00e4ytt\u00f6 Suomessa l\u00e4pi 1900-luvun.<\/p>\n\n\n\n

Reetta Humalajoen mielest\u00e4 <\/strong>saamelaisuutta koskevan tiedon puute on yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, ja oman maan sis\u00e4inen historia pit\u00e4isi tuntea paremmin. H\u00e4n toivoo, ett\u00e4 yksitt\u00e4isten kohujen sijaan keskusteltaisiin ajankohtaisista kysymyksist\u00e4, kuten siit\u00e4, miksi Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei turvaa saamelaisten oikeuksia vihre\u00e4n siirtym\u00e4n hankkeissa.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa. Osa 22. julkaistiin helmikuussa 2025 Turun Sanomissa<\/a> ja Turun yliopiston verkossa<\/a>, Spotifyssa ja Soundcloudissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uskontotieteen professori Tuomas Martikainen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Onko Suomi nurkkakuntainen vai kansainv\u00e4linen, uskontotieteen professori Tuomas Martikainen?<\/h2>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4list\u00e4 muuttoliikett\u00e4, maahanmuuttajien kotoutumista ja uskonnollisia yhteis\u00f6j\u00e4 tutkinut Turun yliopiston uskontotieteen professori Tuomas Martikainen sanoo, ett\u00e4 k\u00e4sityksemme monikulttuurisesta Suomesta ei vastaa todellisuutta. H\u00e4n toteaa esimerkkin\u00e4, ett\u00e4 toisin kuin luullaan Suomessa asuvista ulkomaalaisista korkeintaan 15 prosenttia on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia.<\/p>\n\n\n\n

Martikaisen mukaan mielikuva maahanmuutosta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juuttuneen 1990-luvulle, vaikka muutos on viime vuosikymmenin\u00e4 ollut suuri. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 my\u00f6s k\u00e4sitys suomalaisuudesta tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuttumaan.<\/p>\n\n\n\n

Uskonnollisesti Suomessa <\/strong>on meneill\u00e4\u00e4n sama maallistuminen ja globaali murros kuin muissakin l\u00e4nsimaissa. Perinteisten kirkkojen asema on heikentynyt ja rinnalle on syntynyt uusia uskonnollisia yhteis\u00f6j\u00e4, erilaisia el\u00e4m\u00e4nfilosofioita ja vaihtoehtoisia henkistyneit\u00e4 tapoja n\u00e4hd\u00e4 maailmaa.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa. Osa 21. julkaistiin tammikuussa 2025 Turun Sanomissa<\/a> ja Turun yliopiston verkossa<\/a>, Spotifyssa ja Soundcloudissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Humanisti vastaa -podcastissa Turun yliopiston tutkijat vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin. Vieras saa kertoa my\u00f6s, mihin h\u00e4n haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Podcastissa haastateltavat antavat lukusuosituksia vaikuttavista kirjoista. Humanisti vastaa -podcastit julkaistaan Turun yliopiston kanavissa ja Turun Sanomien verkkosivulla, Soundcoudissa ja Spotifyssa. Podcastien taustoista kerrotaan Turun Sanomissa. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 suomen kielest\u00e4 olla huolissaan, Heidi Salmi? Suomen kielen … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Humanisti vastaa -podcast 2025”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1209,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1143","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1143","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1143"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1143\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1208,"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1143\/revisions\/1208"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1209"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1143"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}