{"id":1041,"date":"2024-04-12T08:59:28","date_gmt":"2024-04-12T08:59:28","guid":{"rendered":"https:\/\/dicto.fi\/?page_id=1041"},"modified":"2025-02-13T15:40:47","modified_gmt":"2025-02-13T15:40:47","slug":"humanisti-vastaa-podcast-2024","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/dicto.fi\/?page_id=1041","title":{"rendered":"Humanisti vastaa -podcast 2024"},"content":{"rendered":"\n

Humanisti vastaa -podcastissa Turun yliopiston tutkijat vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vieras saa kertoa my\u00f6s, mihin h\u00e4n haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna podcastissa haastateltavat antavat my\u00f6s lukusuosituksia vaikuttavista kirjoista.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcastit julkaistaan Turun yliopiston kanavissa ja Turun Sanomien verkkosivulla<\/a>, Soundcoudissa ja Spotifyssa. Podcastien taustoista kerrotaan Turun Sanomissa<\/a>.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"V\u00e4it\u00f6skirjatutkija<\/figure>\n\n\n\n

Digitaalisen kielentutkimuksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Otto Tarkka kertoo Humanisti vastaa -podcastissa, ett\u00e4 kansanedustajien puheista paljastui my\u00f6s iloa ja onnistumisen tunteita, kun Turun yliopiston teko\u00e4lytutkimus perkasi politiikkojen eduskuntakeskusteluja.<\/p>\n\n\n\n

Tarkka on projektitutkijana TurkuNLP-ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4, jossa kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tutkitaan digitaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, esimerkiksi Instagramissa. Osa ty\u00f6st\u00e4 on teknisemp\u00e4\u00e4 kielimallien kehityst\u00e4. Tutkija puhuu mieluummin kielimalleista kuin teko\u00e4lyst\u00e4, jota h\u00e4n luonnehtii markkinointitermiksi.<\/p>\n\n\n\n

Podcastin kirjasuosituksena Tarkka tarjoaa Donna Tarttin teoksen Jumalat juhlivat \u00f6isin.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 20. julkaistiin joulukuussa 2024 Turun Sanomien<\/a> ja Turun yliopiston<\/a> kanavissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
\u00c4\u00e4nellisen kulttuurin ja kaupunkitilan tutkimukseen erikoistunut Meri Kyt\u00f6 kertoo podcastissa, millainen on ihmiselle hyv\u00e4 \u00e4\u00e4niymp\u00e4rist\u00f6.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tutkija Meri Kyt\u00f6 sanoo, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nen rooli kaupunkisuunnittelussa on liian v\u00e4h\u00e4inen ja miellytt\u00e4vi\u00e4 kuunteluymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 pit\u00e4\u00e4 luoda aktiivisesti.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nellisen kulttuurin ja kaupunkitilan tutkimukseen erikoistunut Meri Kyt\u00f6 sanoo, ett\u00e4 kaupunkisuunnittelussa pit\u00e4isi kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota \u00e4\u00e4nen merkitykseen. Melulains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 est\u00e4\u00e4 pahimmat ylily\u00f6nnit, mutta \u00e4\u00e4nimaisemista pit\u00e4isi tietoisemmin luoda toimivia kuunteluymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Podcastin kirjasuosituksena Kyt\u00f6 tarjoaa Emily Wilsonin englanninkielist\u00e4 versiota Homeroksen Odysseuksesta The Odyssey.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 19. julkaistiin marraskuussa 2024 Turun Sanomien<\/a> ja Turun yliopiston<\/a> kanavissa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Rehtori Marjo Kaartisen mielest\u00e4 Turun yliopiston on aika karistaa vaatimattomuus ja olla ylpe\u00e4 saavutuksistaan.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n sanoo suoraan, ett\u00e4 Turun yliopistossa ollaan liian vaatimattomia. Aika Taideyliopiston vararehtorina havahdutti h\u00e4net n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ammattiylpeyden merkityksen ja Turun yliopiston vahvuudet tiedeyliopistona.<\/p>\n\n\n\n

Kaartisen mielest\u00e4 monialaisuus on Turun yliopiston ehdoton vahvuus. Monialainen yhteisty\u00f6 on luonteva osa kahdeksan tiedekunnan olemusta, ja tulevaisuudessa tarvitaan yh\u00e4 monitieteisempi\u00e4 ja suurempia tutkimusryhmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rehtorina h\u00e4n haluaa tuoda esiin yliopistojen ainutlaatuisen, yhteiskunnalle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ty\u00f6n ja pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 tutkijat osallistuvat tiedeviestint\u00e4\u00e4n aktiivisesti itselleen luontevissa kanavissa.<\/p>\n\n\n\n

Podcastin kirjavinkkin\u00e4 Marjo Kaartinen suosittelee Bea Uusman teosta Naparetki: Minun rakkaustarinani.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 18. julkaistiin lokakuussa 2024 Turun yliopiston<\/a> kanavissa ja Turun Sanomissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Filosofi Mikko Puumala kertoo podcastissa, miten arkimoraalimme selvi\u00e4\u00e4 stressitestist\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Filosofi, etiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta sanoo, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan koordinoitua toimintaa instituutioiden tasolla. Yksil\u00f6 ei kuitenkaan ole vapaa velvoitteista, vaikka h\u00e4nelt\u00e4 ei voi vaatia kohtuuttomia. Moraalin nimiss\u00e4 on oikeutettua edellytt\u00e4\u00e4 ihmisilt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n aktiivisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Avaruusetiikan tutkijana Mikko Puumala t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 omistusoikeuksiin liittyvi\u00e4 sopimuksia. Uutinen nestem\u00e4isen veden l\u00f6yd\u00f6st\u00e4 Marsissa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tutkijan mielest\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n keskustelun siit\u00e4, kenelle Marsin vesi kuuluu.<\/p>\n\n\n\n

Podcastin kirjavinkkin\u00e4 h\u00e4n suosittelee Joshua Greenen teosta Moral Tribes, jota h\u00e4n luonnehtii moraalifilosofian kannalta t\u00e4rke\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 17. julkaistiin syyskuussa 2024 Turun Sanomien<\/a> ja Turun yliopiston<\/a> kanavissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kimmo Laine kertoo, mit\u00e4 humanistitutkija n\u00e4kee katsoessaan jalkapallo-ottelua.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ekokriittist\u00e4 elokuvatutkimusta johtava Kimmo Laine kaipaa ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmaa my\u00f6s jalkapallotutkimukseen
Mediatutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Kimmo Laine Turun yliopistosta sanoo, ett\u00e4 jalkapallo on kiinnostava akateemisen tutkimuksen kohde, koska se on paitsi urheilulaji my\u00f6s sosiaalinen, taloudellinen ja esteettinen ilmi\u00f6. Jalkapallo on yksi harvoista median v\u00e4lityksell\u00e4 ja mediassa tapahtuvista t\u00e4ysin globaaleista ilmi\u00f6ist\u00e4, ja Laineen mielest\u00e4 sit\u00e4 pit\u00e4isi nykyist\u00e4 enemm\u00e4n tutkia my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmasta.

Parhaillaan Laine johtaa Turun yliopistossa laajaa suomalaisten elokuvien ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia koskevaa tutkimusta, jolla on Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n yli 500 000 euron rahoitus. Tutkimusjakson aikana, 1900-luvun alusta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n, Suomessa tuotettiin yli 1500 elokuvaa.
Hiilijalanj\u00e4ljen arvioinnin ohella Laineen mielest\u00e4 on syyt\u00e4 muistaa elokuvien symbolinen vaikutus. Suomalainen elokuva on luonut kuvaa luonnon kauneudesta, mik\u00e4 on osaltaan vaikuttanut suomalaisten luonto- ja mets\u00e4suhteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Podcastin kirjavinkkin\u00e4 Laine suosittelee \u00c1gota Krist\u00f3fin teosta Iso vihko. Syk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 kaunokirjallinen teos pani tutkijan ajattelemaan havaitsemisen ja ymm\u00e4rt\u00e4misen tapoja uusiksi.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 16. julkaistiin elokuussa Turun Sanomien<\/a> ja Turun yliopiston<\/a> kanavissa.<\/p>\n\n\n\n

\n

<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

\"\"
Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, ett\u00e4 suomalaisten vieraiden kielten taito v\u00e4henee h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti. H\u00e4n muistuttaa, ettei englanti avaa kaikkia ovia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomalaisten ranskan, saksan ja ven\u00e4j\u00e4n osaaminen heikkenee. Vapaavalintaisen kielen kokeeseen osallistuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ylioppilaskirjoituksissa on lyhyess\u00e4 ajassa romahtanut alle puoleen.  Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, ett\u00e4 olemme kuplautuneet ajatukseen, ett\u00e4 englanti riitt\u00e4isi kaikkialla.<\/p>\n\n\n\n

Johansson korostaa, ett\u00e4 laajaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan takaamaan yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus. Yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla suomalaisten pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 hankkimaan tietoa suoraan ensi k\u00e4den l\u00e4hteist\u00e4. 
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomella on kielitaitoisia asiantuntijoita kansainv\u00e4lisiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4. Johansson muistuttaa, ett\u00e4 Euroopan unionissa on kolme ty\u00f6skentelykielt\u00e4: englanti, ranska ja saksa. Natossa englannin ohella toinen virallinen kieli on ranska.<\/p>\n\n\n\n

Turun yliopiston Kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksen johtajan mielest\u00e4 Suomessa pit\u00e4\u00e4 laatia strateginen vieraita kieli\u00e4 koskeva kielikoulutuspolitiikkaa. Nyt kieli\u00e4 koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on hajanaista ja heikennyksi\u00e4 on tehty paljon.

Humanisti vastaa -podcastissa lukusuosituksena Marjut Johansson tarjoaa marokkolaisen, Ranskassa asuvan Le\u00efla Slimanin Toisten maa -sukutarinaa, joka kuvaa marokkolaista yhteiskuntaa yhden perheen kautta. Lotta Toivasen suomennosta Johansson kehuu erinomaiseksi ja muistuttaa, ett\u00e4 suomentajat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 v\u00e4litt\u00e4ji\u00e4 kulttuurity\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 15. julkaistiin toukokuussa 2024 Turun Sanomissa<\/a> ja Turun yliopiston kanavissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Keskiaikatutkija Reima V\u00e4lim\u00e4ki kehottaa kysym\u00e4\u00e4n, ketk\u00e4 nyky-yhteiskunnassa lietsovat vastakkainasettelua ja mill\u00e4 motiivilla.<\/p>\n\n\n\n

Akatemiatutkija Reima V\u00e4lim\u00e4ki sanoo, ett\u00e4 vastakkainasettelua korostava puhe yksinkertaistaa keskustelua. Historioitsijan mukaan n\u00e4in tosin toimivat jo valistusfilosofit, jotka esittiv\u00e4t omat kantansa rationaalisina ja leimasivat muiden puheet kiistelyksi. <\/p>\n\n\n\n

Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies -keskuksessa ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4 vihapuheen tutkijaa kiinnostaa, millaiset syyt\u00f6kset ja miss\u00e4 konteksteissa ovat johtaneet v\u00e4kivaltaan. H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 on eri asia v\u00e4itt\u00e4\u00e4 toista v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoiseksi ja uhata tappaa kuin oikeasti heitt\u00e4\u00e4 polttopulloja. <\/p>\n\n\n\n

Historioitsijan mielest\u00e4 julkisessa keskustelussa toimittajien ja kommentaattorien on katsottava tarkkaan, kuka lietsoo vastakkainasettelua ja kuka siit\u00e4 hy\u00f6tyy. Konfliktien keskell\u00e4 on syyt\u00e4 kysy\u00e4, mik\u00e4 ruokkii salaliittoteorioita ja miten asia oikeasti on. <\/p>\n\n\n\n

Keskiaikatutkija n\u00e4kee nykyajassa aitoa osattomuutta ja yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 keskiaikaan, jolloin ilmasto alkoi heiket\u00e4, sadot huonontuivat, epidemiat jyll\u00e4siv\u00e4t, musta surma tappoi ja Euroopassa k\u00e4ytiin brutaaleja sotia. <\/p>\n\n\n\n

Reima V\u00e4lim\u00e4ki on Keskiajan Turku -tapahtuman hallituksen puheenjohtaja. Historiallisena asiantuntijana h\u00e4n n\u00e4kee, ett\u00e4 suurtapahtuman erityisyyden takaa Vanhan Suurtorin aito milj\u00f6\u00f6 ja keskittyminen arjen, lasten ja naisten historiaan. K\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset, myyj\u00e4t ja aktiiviset vapaaehtoiset el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4t keskiaikaa kes\u00e4st\u00e4 toiseen niin, ett\u00e4 tapahtuma houkuttelee yli 100 000 k\u00e4vij\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Podcastin pikateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 paljastuu, viek\u00f6 tutkija lapset lomamatkalla huvipuistoon vai katakombiin. <\/p>\n\n\n\n

Lukusuosituksena V\u00e4lim\u00e4ki tarjoaa teoksen This It Not Propaganda, jonka kirjoittaja Peter Pomerantsev v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei Ven\u00e4j\u00e4n trollien toiminta ole niin tehokasta kuin luullaan. Suurempi vaikutus on l\u00e4nnen uskolla Ven\u00e4j\u00e4n propagandan tehoon.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 14. julkaistiin huhtikuussa 2024 Turun Sanomissa<\/a> ja Turun yliopiston kanavissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4-asiantuntija Pia Koivunen pit\u00e4\u00e4 Ukrainasta kaapattujen lasten ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mist\u00e4 kansanmurhana.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan ja maailman historian yliopistonlehtori luonnehtii Ven\u00e4j\u00e4lle siepattujen ukrainalaislasten kohtaloa j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4ksi. Lastenkodeista vietyjen orpojen tilanne on tutkijan mielest\u00e4 lohduttomin, koska lapsilla ei ole l\u00e4hiomaisia vaatimassa palauttamista. Jos lasten henkil\u00f6llisyys muutetaan ja heid\u00e4t ven\u00e4l\u00e4istet\u00e4\u00e4n, he katoavat. <\/p>\n\n\n\n

FT Pia Koivusen mielest\u00e4 kyseess\u00e4 on er\u00e4\u00e4nlainen kansanmurhan muoto. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n sota on brutaali hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainan kansaa kohtaan ja pyrkimyksen\u00e4 on kitke\u00e4 ukrainalaisuus.<\/p>\n\n\n\n

Podcastissa Pia Koivunen vastaa kysymykseen siit\u00e4, miksi 140 miljoonaa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sallii sodan ja sotarikokset Ukrainassa.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 13. julkaistiin maaliskuussa 2024 Turun Sanomissa<\/a> ja Turun yliopiston<\/a> kanavissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Olli L\u00f6ytty vaatii kouluun lis\u00e4\u00e4 \u00e4idinkielentunteja, koska kirjoittaminen on keskeinen kansalaistaito, jota tarvitaan kaikissa ammateissa  <\/p>\n\n\n\n

Turun yliopiston luovan kirjoittamisen ensimm\u00e4isen professuurin haltija iloitsee siit\u00e4, ett\u00e4 oppiaine el\u00e4\u00e4 nousukautta. Luovaa kirjoittamista opetetaan Turun ohella Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa ja Taideyliopistossa ja yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n tiiviisti.  <\/p>\n\n\n\n

L\u00f6ytty toteaa, ett\u00e4 ajatus luovasta kirjoittamisesta vain kirjailijakouluna on kovin kapea, vaikka oppiaineen piirist\u00e4 on kasvanut arvostettuja kirjailijoita. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 erilaisten tekstien tuottamisen hallintaa tarvitaan l\u00e4hes kaikissa ammateissa. <\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa. Osa 12. j<\/a>ulkaistiin helmikuussa 2024.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tutkija, tietokirjailija Anna-Leena Per\u00e4m\u00e4ki kertoo, mik\u00e4 on pohjoismainen n\u00e4k\u00f6kulma holokaustiin.<\/p>\n\n\n\n

Anne Frank ja h\u00e4nen kohtalosisarensa<\/em> -kirjan julkaissut Per\u00e4m\u00e4ki tavoitti yhden tutkimuskohteistaan, juutalaisvainoista selvinneen Anita Meyerin Yhdysvalloista.<\/p>\n\n\n\n

Yli 90-vuotias Meyer toivoo turkulaistutkijan tietokirjan julkaisua englanniksi.<\/p>\n\n\n\n

Per\u00e4m\u00e4ki sanoo, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 muistuttaa, mihin antisemitismi ja rasismi voivat johtaa.<\/p>\n\n\n\n

Toisen maailmansodan aikana vainottujen nuorten juutalaisten p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6j\u00e4 tutkinut Per\u00e4m\u00e4ki toteaa, ett\u00e4 historia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen toistavan itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Humanisti vastaa -podcast. Osa 11.<\/a> julkaistiin tammikuussa 2024.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Humanisti vastaa -podcastissa Turun yliopiston tutkijat vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin. Vieras saa kertoa my\u00f6s, mihin h\u00e4n haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. T\u00e4n\u00e4 vuonna podcastissa haastateltavat antavat my\u00f6s lukusuosituksia vaikuttavista kirjoista. Humanisti vastaa -podcastit julkaistaan Turun yliopiston kanavissa ja Turun Sanomien verkkosivulla, Soundcoudissa ja Spotifyssa. Podcastien taustoista kerrotaan Turun Sanomissa. Digitaalisen kielentutkimuksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Otto Tarkka kertoo Humanisti vastaa … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Humanisti vastaa -podcast 2024”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1130,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1041","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1041","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1041"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1041\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1127,"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1041\/revisions\/1127"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1130"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/dicto.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1041"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}